Esimerkkejä

Verkostoagentti on ammattilainen, joka menee toiseen organisaatioon perehtymään toisen ammattilaisen työhön. Hän on oman alansa kokenut asiantuntija, joka on valmis ja innokas vahvistamaan omaa ammattitaitoaan ja työyhteisöjen osaamista.

Verkostoagenttitoiminnassa ammattilaiset näkevät oman työnsä suhteessa muiden työhön. Yhdessä tekeminen luo yhteistä kieltä ja ymmärrystä verkostossa työskentelevien keskuudessa. Ammattilaisten kyky neuvoa ja ohjata asiakasta syvenee.
Aloita tutustuminen esimerkkeihin katsomalla alta video verkostoagenttitoiminnasta, jota pilotoitiin osana Polut hoitoon ja kuntoukseen (OTE7) -hanketta.



Työvoimapalvelut

Palvelutarpeen digitaalisessa arvioinnissa tai haastattelussa voi tulla esiin, että työnhakijan terveydentila vaikuttaa työllistymiseen tai koulutukseen hakemiseen. Arvioinnissa kysytään myös, tarvitseeko henkilö TE-toimiston palvelujen lisäksi muuta palvelua, esimerkiksi työttömien terveystarkastuksen, neuvontaa kuntoutuspalveluissa tai eläkemahdollisuuksien selvittämisessä. Olennaista on muistaa, että työkyky ei ole sama asia kuin terveys eikä terveystarkastus yksin riitä työkyvyn arviointiin. Työttömän työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa toistuvat tai pitkittyvät sairauslomat, alhaiset työkykypistemäärät ja oma  arvio siitä, työllistyykö henkilö nykyistä osaamista vastaavaan palkkatyöhön tai johonkin palkkatyöhön, antavat hyviä viitteitä ohjaustarpeesta terveyspalveluihin.

 

 

Palvelutarve voidaan tunnistaa yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa, kahdenkeskisissä tapaamisissa asiakkaan kanssa tai työpari- tai ryhmätyöskentelyssä. Tärkeintä on se, että asiakasta kuunnellaan ja hänelle tarjotaan tai hänet osataan ohjata hänelle tarpeellisiin palveluihin. Silloin kun ammattilaisen omat keinot eivät tunnu riittävän, voidaan puhua monialaisen palvelutarpeen tunnistamisesta.

Moniammatillisuus,- asiantuntijuus tai -näkökulmaisuus ei sinänsä edellytä sektorirajojen ylittämistä eli monialaisuutta, vaikka niin käytännössä usein onkin.