Mitä seurannalla ja arvioinnilla tarkoitetaan?

 

Seuranta ja arviointi auttavat sekä asiakasta että ammattilaista tavoitteiden saavuttamisessa. Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan varmistaa, että asiakas saa tukea työkyvylleen. Lisäksi ammattilaiset pystyvät kehittämään omia toimintatapojaan ja asiakkaan sujuvaa palvelupolkua.

 

Kuuntele podcast: Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat sujuvan palvelupolun

 

Millaisia digitaalisia ratkaisuja on tarjolla ammattilaisille, jotka tukevat osatyökykyisten työllistymistä? Hallituksen kärkihankkeen Osatyökykyisille tie työelämään digikummi, Jukka Lähesmaa selvittää, mitä uutta sosiaali- ja terveysministeriössä suunnitellaan (kesto 13:50).

 

Tästä pääset kirjoitettuun versioon podcastista.

Arvioinnin perustana voi olla asiakkaan hoidon, kuntoutuksen tai palvelutarpeen selvittäminen, niiden tarkempi suunnittelu tai vaikutusten arviointi. Kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon asiakkaan työ- ja toimintakyky kokonaisuudessaan. Arviointiin pohjautuva tieto ohjaa suunnittelua. Toimenpiteiden ja palveluiden aikana tai niiden päättyessä on tarpeen arvioida asiakkaan edistymistä. Arviointi voi tukea myös asiakkaan selviytymistä auttamalla tunnistamaan hänen vahvuuksiaan ja voimavarojaan.

Arvioinnin tulee olla asiakaskeskeistä. Sen tehtävänä on vahvistaa ja tukea asiakkaan voimavaroja ja valintoja. Tavoite ja siihen liittyvät vastuut on aina määritelty yhdessä  asiakkaan kanssa. Asiakkaan tilanteesta ja arvioinnin tarkoituksesta riippuu miten laaja-alainen arviointi on kulloinkin tarpeen ja millaisia välineitä sen toteutukseen tarvitaan. Arvioinnin tulokset käydään aina läpi yhdessä asiakkaan kanssaan. Usein on tärkeää kuulla myös asiakkaan läheisiä, mutta läheisten osallistuminen arviointiin edellyttää kuitenkin aina asiakkaan hyväksyntää.

Arviointi ja seuranta voidaan jakaa seuraavasti:

  1. Työ- ja toimintakyvyn arviointi
  2. Tavoitteiden arviointi ja seuranta,
  3. Toimenpiteiden seuranta ja arviointi
  4. Tulosten ja vaikutusten arviointi

Se mitä seurataan ja arvioidaan, määrittyy asiakkaan työkyvyn tuen tarpeesta. Arviointia voidaan hyödyntää osana asiakkaan hoidon, kuntoutuksen tai palvelutarpeen selvittämistä. Lisäksi arviointi ja seuranta toimivat työkyvyn tuen palvelupolun suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin apuvälineinä.

Laaja-alainen ja monipuolinen kuva asiakkaan työ- ja toimintakyvystä saadaan moniammatillisessa yhteistyössä. Myös käytettävien arviointimenetelmien valintaan tarvitaan yhteistyötä.

Arviointien ja tehtävien toimenpiteiden vastuiden vastuista sovitaan etukäteen. Asiakkaan palvelupolun koordinoinnissa, vastuiden ja yhteistyön arvioinnissa ja seurannassa on tärkeää, että kokonaisuuden toteutus ja etenemisen seuranta on vastuutettu tietylle henkilölle. Tämä vastaa prosessin toimivuudesta ja toimii asiakkaan yhdyshenkilönä.

 

Työkyvyn arviointia tehdään yhdessä asiakkaan kanssa

 

Ammattilainen arvioi oman työnsä tuloksia ja työskentelytapojaan. Arviointia tehdään yhdessä asiakkaan ja muiden hänen kanssaan toimineiden ammattilaisten kanssa. Verkostoyhteistyön antama lisätieto auttaa asiakkaan tilanteen arviointia ja ammattilaisen oman työn kehittämistä.

Yhteiset sähköiset tietojärjestelmät auttavat tiedon siirtoa ammattilaisten ja asiakkaan välillä ja ohjaavat yhteisiin arviointikäytäntöihin. Tällä hetkellä palveluiden tuottajat käyttävät eri tietojärjestelmiä, joten asiakkaan tietojen hyödyntäminen voi olla vaikeaa. Nämä asiat tulee ottaa huomioon jo palvelupolun suunnittelussa. Toimintakyvyn arviointia helpottaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistus. Toimintakykyä kuvaava tieto voidaan jatkossa kirjata rakenteisessa muodossa, joka välittyy kaikille asiakasta hoitaville ammattilaisille samanlaisena hoitopaikasta riippumatta.

 

Kertaus: Asiakaskeskeinen arviointi