Miten seurataan ja arvioidaan?

 

Arvioinnille pitää asettaa päämäärä, jota voidaan tarkentaa ja muuttaa palvelupolun varrella. Arviointi tapahtuu kahdella tasolla:

  1. Arvioidaan asiakkaan tavoitteiden toteutumista
  2. Arvioidaan prosessin eli palvelupolun toteutumista

Asiakkaan prosessissa on erilaisia estäviä tai edistäviä tekijöitä, jotka on syytä ottaa huomioon. Nämä liittyvät asiakkaan elämäntilanteeseen ja voivat vaikuttaa tulosten ja vaikutusten toteutumiseen. Tavoitteet laaditaan jo ennen toiminnan aloittamista ja niiden tulee olla realistisia. Asiakkaan ja hänen läheistensä osallistuminen tavoitteiden laadintaan edistää niiden saavuttamista.

Arviointi alkaa valmistautumisella. Siinä määritellään arvioinnin kohde, arviointia toteuttavat ammattilaiset sekä arvioinnissa käytettävät menetelmät. Kun arviointi on tehty, kootaan sen tulokset ja raportoidaan ne asiakkaalle sekä toteutukseen osallistuneille ammattilaisille ja lähettäville tahoille. Arviointitulosten pohjalta suunnitellaan jatkotoimet ja seurataan niiden toteutumista.

Arvioinnin alussa on hyvä ottaa huomioon, että ammattilaisten työskentelytavat eroavat toisistaan. Arviointimenetelmien valintaa ohjaavat menetelmien käyttötarkoitus ja niiden edellyttämät laatuvaatimukset. Tämä edellyttää ammattilaiselta tietoa oman alueensa palvelutarjonnasta ja toimintakäytännöistä.

Terveydenhuollossa lääkäri tai muu ammattilainen voi lähettää asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Lähettäminen perustuu ammattilaisen tekemään alkukartoitukseen ja antaa viitteitä tarkemman arvioinnin tarpeesta. Jo arvioinnin suunnittelussa voidaan hyödyntää moniammatillisen tiimin yhteisosaamista. Paikallisista käytännöistä riippuen yksittäisiä arviointeja saatetaan toteuttaa myös ilman lähetettä tai neuvolan lähetteellä. Sosiaalihuollossa tilannearvioon tullaan asiakkaan oman tai läheisen yhteydenoton perusteella tai ammattilaisen aloitteesta. Työkyvyn arviointiin on mahdollisuus päästä esimerkiksi TE-toimiston, työvoiman palvelukeskuksen tai vakuutuslaitosten lähetteellä.

Toimintakyvyn arviointi voi olla kuvailevaa, erottelevaa, ennustavaa tai muutosta arvioivaa. Kuvailevassa arvioinnissa pyritään saamaan käsitys asiakkaan sen hetkisestä tilanteesta. Erottelevaa arviointia käytetään esimerkiksi diagnosoinnin apuna. Ennustava arviointi pyrkii luokittelemaan asiakkaita sen mukaan, millaiseksi heidän toimintakykynsä kehittyy jatkossa. Muutosta arvioitaessa menetelmän tulee olla riittävän herkkä, jotta sillä  pystyy luotettavasti tunnistamaan muutoksia. Menetelmää valittaessa päätetään myös tiedonkeruutapa ja työnjako ammattilaisten välillä. Hyödyllisintä tietoa saadaan usein sekä asiakkaan itsensä arvioimana että arvioijan tekemillä mittauksilla tai testeillä. Arvioinnin luonne ja tavoite vaikuttavat siihen käytetäänkö laadullisia vai määrällisiä arviointimenetelmiä. Näitä voidaan myös yhdistää siten, että avoimiin kysymyksiin ja keskusteluteemoihin perustuvia haastatteluita ja havainnointia käytetään täydentämään määrällistä tietoa.

 

Miten tavoitteiden toteutumista voi arvioida?

 

GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling) voidaan käyttää tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuvälineenä. Menetelmä mahdollistaa sekä asiakkaan omien tavoitteiden tarkastelun että ryhmäkohtaiset analyysit. Menetelmän avulla voidaan laatia asiakkaalle yksilölliset saavuttamisen tasot, jotka ottavat huomioon sekä nykyisen että tulevan suoriutumisen. Menetelmän käyttö myös lisää moniammatillista yhteistyötä. Tarkempaa tietoa GAS-menetelmästä löydät osiossa Tavoitteiden asettaminen.

Osallisuuden portaiden avulla asiakas voi arvioida miten hän on osallistunut omaan prosessiinsa. Asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyön alussa asiakkaat kokevat usein olevansa toiminnan kohteena, mutta vähitellen he muuttuvat itsenäisemmiksi toimijoiksi. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan osallisuuden tunnetta yhteistyön aikana. Vielä yhteistyön päättymisen jälkeenkin asiakas voi kokea ammattilaisen taustavoimakseen.

Pohdittavaksi?

Mille osallisuuden portaalle omassa asiakastyössäsi asiakkaat tyypillisesti nousevat?

Asiakasosallisuuden portaat
Kuva: Osallisuuden portaat, Arnstein 1969. Lähteestä Nevala N, Turunen J, Tiainen R, Mattila-Wiro P. Osatyökykyiset työssä -toimintamallin (Osku) toteutuminen ja hyödyt erilaisissa toimintaympäristöissä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos 2015