Työpaikan keinot

 

Työpaikan keinoja työntekijöiden työkyvyn tukemisessa ovat esimerkiksi työkykyjohtaminen, työn muokkaus ja korvaava työ. Työnantajan tehtävänä on työturvallisuuslain mukaan huolehtia siitä, että kaikkien työntekijöiden työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset. Tämä tehtävä edellyttää työpaikalla hyvää yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken.

Alla on esitelty tarkemmin kolme työpaikan keinoa työkyvyn tukemiseen:

  1. työkykyjohtaminen
  2. työn muokkaus
  3. korvaava työ

Työpaikan keinovalikoimaan kuuluvat myös esimerkiksi työturvallisuuden kehittäminen, työyhteisöjen kehittäminen ja työterveysyhteistyö. 

 

Työkykyjohtaminen

 

Työkykyjohtaminen on osa yrityksen tai organisaation johtamista ja paikallista yhteistoimintaa. Työntekijöiden työkykyyn vaikuttaa myös heidän oma toimintansa ja elämäntapansa.

Työkykyjohtaminen edellyttää työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon tiivistä yhteistyötä. Työterveysyhteistyössä on kolme periaatetta:

  1. Selvillä olemisen periaate. Työnantaja on tietoinen henkilöstön tilasta kuten työtyytyväisyydestä, osaamisesta, terveydestä ja työkyvystä, työkykyyn ja terveyteen liittyvistä riskeistä, työn kuormittavuudesta ja työkyvyttömyyskustannuksista.
  2. Varautumisen periaate. Työpaikalla on varauduttu henkilöstöriskien hallintaan, varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin.
  3. Osallistumisen periaate. Työntekijän tilanne ja työssä jatkamisen mahdollisuudet selvitetään. Työpaikalla on sitouduttu työterveys- ja työturvallisuusyhteistyöhön.

 Työkykyjohtamisessa on tärkeä vahvistaa työntekijöiden voimavaroja ja lisätä työn vetovoimaa. Tällaisia ovat selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki, palaute ja arvostus, työn mielekkyys ja palkitsevuus, luottamus ja hyvä tiedonkulku sekä työyhteisön kannustavuus. Työkykyjohtamisen työkaluja ovat puheeksi ottamisen mallit, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seuranta sekä työhön paluun tukeminen. Työkykyjohtamisessa on tärkeä käyttää luotettavia mittareita, joilla voi seurata tehtyjä toimenpiteitä ja arvioida niiden kustannustehokkuutta.  Työkykyjohtaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin pienentyvinä sairaanhoitokuluina ja työkyvyttömyyskustannuksina sekä lisääntyvänä työn tuottavuutena.

 

Työn muokkaus

 

Työn muokkaus tarkoittaa niitä toimia, joilla työ saadaan vastaamaan työntekijän työ- ja toimintakykyä. Näin työn vaatimukset ja työntekijän kyky työskennellä ovat keskenään tasapainossa. Tarve työn muokkaamiseen voi olla väliaikaista tai pysyvää ja se voi johtua työntekijän sairaudesta, vammasta tai elämäntilanteesta. Työn muokkaus voi olla tarpeen silloin, kun työntekijä aloittaa uudessa työssä, työntekijän tilanne muuttuu hänen työssä ollessaan tai hän palaa työhön sairauslomalta.

Työn muokkauksen keinoja ovat työaikajärjestelyt, työjärjestelyt, työympäristön muutokset, teknologiaratkaisut, avun järjestäminen tai työmatkaa helpottavat ratkaisut. Työaikajärjestelyt tarkoittavat työaikajoustoja, työajan lyhentämistä, etätyömahdollisuutta ja työn tauottamista. Työjärjestelyissä voidaan rajata työtehtäviä sekä muuttaa työnjakoa ja työprosessia. Työympäristön muokkaaminen tarkoittaa parempaa esteettömyyttä, toimivampia työpisteitä tai työtä helpottavia työ- ja apuvälineitä. Teknologiaratkaisut tarkoittavat soveltuvia laitteita, ohjelmia ja asetuksia sekä digitaalisia palveluja. Työntekijä voi saada apua työssään esimieheltä, työkaverilta, työhönvalmentajalta, tulkilta tai henkilökohtaiselta avustajalta. Työmatkaa helpottavia ratkaisuja ovat vamman tai sairauden vaatimat auton muutostyöt, esteettömät pysäköintipaikat ja mahdollisuus käyttää taksia.

Esimerkki

Katso oheisesta videosta Vilma-Lotta Lehtokarin tarina, jossa työn muokkauksen keinoin työympäristö on muutettu työntekijälle soveltuvaksi.

 

Korvaava työ

 

Korvaava työ tarkoittaa sitä, että työntekijällä on mahdollisuus sairausloman sijaan tehdä jotain muuta kuin vakituista työtään, jos hän ei ole sairauden tai tapaturman takia täysin työkyvytön. Korvaava työ on sairausloman vaihtoehto ja se on työntekijälle vapaaehtoista. Korvaava työ voi olla työntekijän omaa kevennettyä työtä, työnantajan osoittamaa muuta työtä tai koulutusta. Työntekijän oma työsopimus on tällöin voimassa, hän saa normaalia palkkaa ja vuosilomat kertyvät normaalisti. Korvaavaa työtä voidaan käyttää vain silloin, kun siitä on sovittu työehtosopimuksessa (TES). Laki ei tunne korvaavan työn käsitettä.

Korvaava työ on osa työpaikan sairauspoissaolojen hallintaa. Työpaikalla on hyvä olla käytössä korvaavan työn toimintamalli. Se edellyttää työpaikkakohtaista sopimista työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä. Lisäksi se vaatii hyvää yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Työterveyslääkäri kuvaa lääkärintodistukseen (A-todistus) selkeästi, mitä työntekijä ei pysty tekemään. Päätöksen korvaavan työn osoittamisesta tekee työnantaja. Korvaava työ ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä tai estää toipumista, joten sitä ei saa tehdä ilman lääkärin suostumusta. Lääkärillä on hyvä olla tiedot työpaikan mahdollisista korvaavista työtehtävistä.

 

Kertaa käsitteet

 

Alla olevien kääntökorttien avulla voit vielä kerrata edellä kuvatut käsitteet ja niiden määritelmät.