Kuntoutuksen keinot

Pohdittavaksi?

Mitä kaikkia keinoja (esim. työpaikan, kuntoutuksen) oheisessä Jukka Tolosen tapauksessa on hyödynnetty työhön paluun mahdollistamisessa?

 

 

Kuntoutuksen keinot ryhmitellään:

  1. lääkinnällisen,
  2. ammatillisen
  3. ja sosiaalisen kuntoutuksen keinoihin.

Kuntoutuspalvelut voivat olla yksilöllisiä palveluita tai niitä voidaan toteuttaa ryhmässä. Asiakas voi osallistua yksilö- tai ryhmäkuntoutukseen, joka toteutetaan etäkuntoutuksena, avokuntoutuksena tai laitoskuntoutuksena. Asiakas voi saada kuntoutusta kotona, työpaikalla tai palveluntuottajan tiloissa.

Kuntoutuspalveluja tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat. Kuntoutuspalveluiden järjestämisvelvoite on sosiaali- ja terveydenhuollolla, Kelalla, työeläkelaitoksilla ja vahinkovakuuttajilla. Lisäksi kaikkia TE-palveluja voidaan käyttää ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksessa. Yksityiset ammatinharjoittajat tuottavat erilaisia yksilöterapiapalveluja. Myös terveys- ja vammaisjärjestöjen kautta tarjotaan lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta, joka on yksityistä palvelutuotantoa.

Niillä työnantajilla, jotka työllistävät yli 20 työntekijää, on lain mukaan velvollisuus tunnistaa työntekijöiden kuntoutustarve. Kuntoutukseen hakemista on pyritty yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan esimerkiksi sähköisillä palveluilla. Kuntoutukseen pääseminen nopeutuu, jos asiakas saa jo lääkärin vastaanotolla päätöksen tarpeitaan vastaavasta kuntoutuksesta tai hän voi hakea kuntoutusta ilman diagnoosia ja lääkärin B-lausuntoa. Jos pitkäaikaissairas hakee kuntoutusta kuten vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, ammatillista kuntoutusta tai kuntoutustukea, hän tarvitsee siihen kuntoutussuunnitelman.

 

1. Lääkinnällinen kuntoutus

 

Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, terapioita, moniammatillista yksilökuntoutusta, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja tai apuvälineitä.

 

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

 

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on Kelan kustantamaa kuntoutusta alle 65-vuotiaille. Kuntoutus pyrkii siihen, että ihminen pystyy sairaudesta tai vammasta huolimatta tekemään työtä tai selviytyy toiminnoistaan aiempaa paremmin. Kuntoutuksen tavoitteet liittyvät näin suoriutumiseen ja osallistumiseen eivätkä ne ole hoidollisia. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakeminen Kelasta edellyttää, että hakijalla on julkisessa terveydenhuollossa toimivan lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma.  Kuntoutus voi olla moniammatillista yksilökuntoutusta kuntoutuslaitoksessa, erilaisia terapioita tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Asiakas voi itse valita kuntoutuksen palveluntuottajan Kelan kilpailuttamista palveluntuottajista.

 

Terapiat

 

Kela järjestää esimerkiksi fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Terapiat voivat olla yksilö- tai ryhmäterapioita. Niiden tavoitteena on edistää työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämään siirtymistä, työssä jatkamista ja työhönpaluuta. Kela myöntää kuntoutussuunnitelman perusteella terapioita yleensä vuodeksi ja korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian sisällöt näkyvät oheisesta taulukosta.

Linkki terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimijat taulukkoon

Neuropsykologinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on kehityksellisiä häiriöitä tai oppimisvaikeuksia. Neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevat myös henkilöt, joilla on ollut aivoverenkiertohäiriöitä tai aivovamma. Kuntoutus edellyttää aina neuropsykologista tutkimusta.

 

Moniammatillinen yksilökuntoutus

 

Moniammatillinen yksilökuntoutus on Kelan järjestämää kuntoutusta kuntoutuslaitoksessa. Siihen voi päästä, jos sairaus on laaja-alainen ja siihen liittyy monia ongelmia. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa kuntoutujan suoriutumista paremmin työstään, opiskelustaan tai arjestaan. Kuntoutus on sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista ja se kestää korkeintaan 15 päivää.

 

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

 

Kela järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja työikäisille ja heidän läheisilleen. Kurssit ovat ryhmämuotoisia ja ne voivat olla sairausryhmä- tai ammattikohtaisia. Kursseilla osallistujat saavat tietoa sairaudestaan tai vammastaan, vertaistukea ja neuvoja työhönsä tai jokapäiväiseen elämäänsä. Tavoitteena on auttaa osallistujia sopeutumaan sairauden tai vamman tuomiin muutoksiin sekä kuntoutumaan. Kurssit ovat osallistujille maksuttomia ja niiden ajalta he voivat saada kuntoutusrahaa ja korvausta matkakuluista.

 

Apuvälineet

 

Apuvälineitä voi saada julkisesta terveydenhuollosta kuten terveyskeskuksesta tai sairaalasta, jos apuvälineet eivät liity työhön tai opiskeluun. Terveydenhuollosta voi saada esimerkiksi liikkumisen apuvälineitä. Kela voi myöntää henkilökohtaisia apuvälineitä työhön tai opiskeluun, jos henkilön sairaus tai vamma niitä edellyttää. Sellaisia ovat esimerkiksi näkövammaisten lukutelevisio, pistenäyttö, isokokoinen näyttö tai tietokone.

 

 2. Ammatillinen kuntoutus

 

Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, työhönvalmennus, ammatillinen koulutus tai uudelleenkoulutus tai elinkeinotuki yritystoiminnan käynnistämiseen. Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa varten voi saada ennakkopäätöksen. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkevakuutusyhtiöt, tapaturma- ja liikennevakuuttajat, Kela, TE- toimisto ja työterveyshuollot.

 

Työkokeilu

 

Työkokeilulla selvitetään ammatinvalinnan vaihtoehtoja tai tuetaan työntekijän työhön paluuta. Työkokeilua voidaan käyttää, kun työntekijä palaa töihin sairausloman jälkeen tai jos hänelle etsitään uutta paremmin soveltuvaa työtä työkyvyn mahdollisen heikentymisen takia. Työkokeilu voidaan järjestää joko omalla tai jollakin toisella työpaikalla. Työkokeilua järjestävät Kela, työeläkevakuutusyhtiöt, tapaturma- ja liikennevakuuttajat, TE- toimisto ja työterveyshuollot.

Työterveyshuoltolain 12 §:n nojalla voidaan käynnistää sairauslomalta palaavan työkokeilu. Sen tavoitteena on työssä jatkamisen edellytysten seuraaminen, kuntoutustarpeiden selvittäminen ja työssä selviytymisen seuranta ja edistyminen. Työterveyshuolto neuvottelee työkokeilusta työnantajan ja työntekijän kanssa. Työnantaja tekee päätöksen työkokeilusta. Kela päättää kuntoutusrahan myöntämisestä.

Alla olevan esityksen kautta voit tutustua eri tahojen järjestämiin työkokeiluihin ja niiden erityspiirteisiin.

 

Työhönvalmennus

 

Työhönvalmennus kuuluu työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK). Työhönvalmennus soveltuu henkilölle, joka tarvitsee tukea työllistymisessä. Työhönvalmennuksen tavoitteena on tukea kuntoutujan työskentelyä työpaikalla, työssä onnistumista, työyhteisöön kiinnittymistä ja ammatillista kehittymistä. Työhönvalmennus kestää 60-180 päivää. Työhönvalmennusta haetaan Kelasta ammatillisen kuntoutuksen hakulomakkeella ja lisäksi tarvitaan lääkärin B-lausunto kuntoutusta varten.

Alla olevasta esityksestä pääset tutustumaan eri tahojen tarjoamaan työhönvalmennukseen.

 

Ammatillinen koulutus tai uudelleenkoulutus

 

Työeläkevakuutusyhtiö tai Kela voi tukea ammatillisena kuntoutuksena toisen asteen tai korkea-asteen perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta. Koulutus voi olla yleissivistävää koulutusta (esimerkiksi lukio), ammatillista peruskoulutusta ja ammatillisesti valmentavaa koulutusta tai ammatillista uudelleen- ja jatkokoulutusta. Asiakkaan pitää itse hankkia koulutuspaikka. Kuntoutusta voi hakea vasta sen jälkeen, kun koulutuspaikka on varmistunut. Kuntoutustarpeesta ja koulutuksen sopivuudesta tarvitaan lääkärinlausunto B. Koulutuksen ajalta voi saada kuntoutusrahaa.

 

Elinkeinotuki yritystoiminnan aloittamiseen

 

Elinkeinotuki tai yritystuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista varten. Olemassa olevan yritystoiminnan muutosta voidaan tukea korvaamalla työskentelyä helpottavien apuvälineiden hankkimiskustannuksia. Elinkeinotukea myöntävät työeläkelaitokset ja Kela. Vastaavaa etuutta yritystuen nimellä myöntävät tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt.

 

Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös

 

Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös tarkoittaa, että asiakkaalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen vaikka hänellä ei vielä olisikaan valmista kuntoutussuunnitelmaa. Ennakkopäätöstä voi hakea omasta työeläkevakuutusyhtiöstä samalla tavalla, kuin hakisi ammatillista kuntoutusta.

Ennakkopäätös on voimassa yhdeksän kuukautta. Sinä aikana voi laatia kuntoutussuunnitelman.

 

 3. Sosiaalinen kuntoutus

 

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolain palvelu. Sillä tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.

Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvat:

  • sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen
  • kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen
  • valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan
  • ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin
  • muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

 

Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään toimenpiteiden keskeytymistä. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus ovat kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Sosiaalisessa kuntoutuksessa tehdään yhteistyötä esimerkiksi terveydenhuollon, TE-toimen ja opetustoimen kanssa. Myös kunnat järjestävät sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Lisäksi kolmannen sektorin toimijat tuottavat ja kehittävät palveluja.

 

Aikuissosiaalityö

 

Aikuisten sosiaalipalveluja ja aikuissosiaalityötä toteutetaan kuntien sosiaalitoimistojen lisäksi julkisissa erityispalveluissa, sosiaalisissa järjestöissä ja kirkon diakoniatyössä. Aikuissosiaalityössä käsitellään elämänhallintaa, asumista, toimeentuloa, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, työttömyyttä ja yksinäisyyttä. Aikuissosiaalityössä käytetään erilaisia työmenetelmiä, kuten yksilö- ja ryhmätyömuotoja, psykososiaalisia menetelmiä, palveluohjausta sekä yhteisöllisiä ja valtaistavia menetelmiä.

 

Kuntouttava työtoiminta

 

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Sillä vahvistetaan asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Toiminnalla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuus työtoimintaan ja muihin palveluihin. Palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan tilanne. Kuntouttava työtoiminta on myös työttömyysturvalain mukaista työllistymistä edistävää palvelua.

Kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ei ole laissa määritelty. Oleellista on se, että palvelu edistää asiakkaan elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Se voi olla työtoimintaa, ryhmätoimintaa, yksilövalmennusta tai toimintakyvyn arviointia. Tehtävien kirjo vaihtelee päivärytmiin totuttautumisesta vastuullisiin työtehtäviin.

 

Klubitalomenetelmä

 

Klubitaloa ylläpitävät yhdessä sen jäsenet ja henkilökunta. Se tarjoaa kuntoutujille heidän tarpeitaan vastaavaa työpainotteista toimintaa ja vertaistukea. Kuntoutus klubitaloissa perustuu kansainväliseen toimintamalliin, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea paluuta työelämään.

Klubitalossa jäsenet ja henkilökunta osallistuvat tasavertaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, päätöksentekoon ja toteuttamiseen. Siellä opetellaan uusia taitoja, osallistutaan yhteisön rakentamiseen ja kehitetään sosiaalista vuorovaikutusta. Henkilökunnan tehtävänä on olla valmentaja, tukija ja ohjaaja.

Klubitalon jäseneksi voivat hakeutua henkilöt, joilla on tai on ollut mielenterveysongelmia. Klubitalon jäsenyys on vapaaehtoista ja maksutonta. Klubitalolle ei tarvita lähetettä, vaan kuntoutuja voi itse ottamaa Klubitaloon yhteyttä. Suomessa toimii 23 Klubitaloa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) ja kuntien tuella.

 

Kertaus kuntouksen keinovalikoimasta