Sosiaaliturvan keinot

Pohdittavaksi?

Toimeentulo on usein huolena, kun työkyky laskee. Osaatko asiantuntijana tukea ja ohjata tomeentuloon liittyvissä kysymykissä asiakkaitasi?

 

Sosiaaliturva on tarkoitettu turvaamaan toimeentuloa. Sosiaaliturvan keinoja työkyvyn tukemisessa ovat esimerkiksi sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, kuntoutusraha, vammaistuki, työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki. Tältä sivulta löydät kootusti tietoa näistä sosiaaliturvan keinoista.

 

Sairauspäiväraha

 

Kela maksaa sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Sitä maksetaan yleensä sen jälkeen, kun sairaus on kestänyt yli 10 päivää. Jos lääkäri arvioi, että työkyvyttömyys kestää yli 10 arkipäivää, voi saada sairauspäivärahaa. A-lääkärintodistuksella voi saada sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 arkipäivää. Sen jälkeen tarvitaan B-lääkärinlausunto tai muu selvitys työkyvyttömyydestä.

Jos olet työsuhteessa, työnantaja yleensä hakee sairauspäivärahan, jos se maksaa sinulle palkkaa sairauspoissaolon ajalta.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajalta. Kun enimmäisaika on täyttynyt, voit saada sairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun olet ollut työkykyinen vuoden ajan. Voit saada sairauspäivärahaa, jos sairastut enimmäisajan täytyttyä kokonaan uuteen sairauteen, joka ei ole aiheuttanut sinulle työkyvyttömyyttä edellisen sairauspäivärahakauden aikana.

 

Osasairauspäiväraha

 

Työntekijä voi tehdä osa-aikaisesti työtä sairausloman aikana. Työntekijä voi palata sairauslomalta työhön ensin osa-aikaisesti osasairauspäivärahan turvin. Osa-aikainen työhönpaluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Työterveyslääkäri varmistaa, ettei osa-aikainen työskentely vaaranna työntekijän terveyttä tai toipumista osa-aikaisen työhönpaluun takia. Tutkimusten mukaan osasairauspäivärahan käyttö tukee työhönpaluuta ja työelämässä pysymistä.

Työnantaja, työntekijä ja työterveyslääkäri selvittävät osasairausloman mahdollisuuden. He keskustelevat työn ja sairausloman suhteesta (40/60 %, 50/50 %, 60/40 %) ja tarvittavista työjärjestelyistä osasairausloman aikana. Työterveyshuolto ja työnantaja voivat neuvotella asiasta myös puhelimitse.

Työntekijä saa osasairauspäivärahaa Kelasta. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää hakemusta, työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta työajan vähentämisestä ja lääkärin B-lausuntoa. Työntekijän tulot koostuvat työnantajan maksamasta osapalkasta ja Kelan maksamasta osasairauspäivärahasta. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa 12–120 arkipäivältä. Täyttä sairauspäiväpäivärahaa voidaan maksaa enimmillään 300 arkipäivältä.

 

Kuntoutusraha

 

Kuntoutusraha turvaa toimeentuloa kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, jonka kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Kuntoutusrahaa varten tarvitaan kuntoutuspäätös esimerkiksi Kelasta, työterveyshuollosta tai kotikunnasta.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös oppisopimuskoulutuksen ja sopeutumisvalmennuskurssin ajalta. Lisäksi alle 20-vuotiaalle voidaan maksaa tehostetun kuntoutuksen ajalta nuoren kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahaa voi saada sellaiselta kuntoutuspäivältä, joka kestää matkoineen vähintään neljä tuntia ja estää tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa.

Osakuntoutusrahaa voi saada, jos työaikaa on kuntoutukseen osallistumisen takia lyhennetty vähintään neljäkymmentä prosenttia normaalista päivittäisestä työajasta.

 

Vammaistuki

 

Henkilöllä voi olla mahdollisuus saada vammaistukea, jos toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn heikentymisellä tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on vaikeuksia huolehtia itsestään ja selviytyä arjen toiminnoista kuten kotitaloustöistä ja työstä tai opiskelusta. Toimintakyvyn heikentymisellä ei tarkoiteta työkyvyn heikentymistä.

Vammaistuen tarkoitus on tukea sairaan tai vammaisen henkilön jokapäiväistä elämää, työtä ja opiskelua. Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi.

 

Työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki

 

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos ei ole vielä täyttänyt alinta vanhuuseläkeikää ja kun työkyky on lain mukaan heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke voi olla määräaikainen tai jatkuva. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke tarkoittaa samaa kuin kuntoutustuki.

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan omasta työeläkeyhtiöstä viimeistään 3–4 kuukautta ennen kuin sairauspäivärahakausi loppuu. Eläkettä haetaan yleensä sähköisellä eläkehakemuksella, johon liitetään mukaan enintään 6 kuukautta vanha lääkärin B-lausunto. Hakemukseen on hyvä liittää viimeisimmän työnantajan selvitys työtehtävistä ja työssä selviytymisestä.

 

Osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki

 

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt sairauden vuoksi mutta joka selviää omaa työtä kevyemmästä tai osa-aikaisesta työstä. Työntekijä voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä ollessaan joko kokoaikatyössä tai työttömänä.

Työntekijä voi siirtyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle suoraan työstä eli sen myöntäminen ei edellytä sairauspoissaoloa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää kuitenkin, että hakijan ansiotaso laskee siten, että ansioita voi olla enintään kuusikymmentä prosenttia vakiintuneesta ansiotasosta.

Myös täysi työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos työntekijä ansaitsee 40–60 prosenttia vakiintuneista keskiansioista ja ansiotason muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden.

Jos työeläkelaitos katsoo, että henkilön sairauden odotetaan paranevan tietyn ajan kuluttua, hänelle voidaan myöntää määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke eli osakuntoutustuki. Sitä voidaan myöntää myös työhön palaamisen tukemiseksi.

 

Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi etenee seuraavasti:

  • Työntekijä ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin tai hoitavaan lääkäriin, joka kirjoittaa hakemuksen liitteeksi B-lausunnon.
  • Työntekijä hakee osatyökyvyttömyyseläkettä oman työeläkelaitoksensa kautta. Kelan eläkkeisiin ei kuulu osatyökyvyttömyyseläkettä. Henkilö voi hakea ensin työeläkelaitokselta osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä. Se tarkoittaa, että myönteisen päätöksen saatuaan henkilö voi miettiä yhdeksän kuukautta, haluaako hän siirtyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja sopia työnantajan kanssa tarkemmista työjärjestelyistä.
  • Työeläkelaitos tekee ratkaisun osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Ratkaisun tekemisessä on mukana asiantuntijalääkäri, joka arvioi henkilön jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn B-lausunnon ja aiempien terveystietojen perusteella. Ratkaisuun vaikuttavat työn vaatimukset, työssä suoriutuminen sekä mahdollisuus toipua työkykyiseksi. Samalla selvitetään, onko henkilöllä mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen.
  • Myönteisen päätöksen jälkeen henkilö voi jatkaa työntekoa niin, että hänen ansionsa ovat enintään 60 % työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta ansiotasosta.
  • Jos henkilö saa kielteisen päätöksen, hän voi hakea päätökseen muutosta valittamalla päätöksestä kirjallisesti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksen.