Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen keinot

 

Terveydenhuollon keinoja työkyvyn tukemiseksi ovat perusterveydenhuollon, työterveyshuollon, opiskeluterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Näiden palveluiden keinovalikoimaa on avattu tällä sivulla. Tutustu ainakin niihin palveluihin, jotka sinulle ovat vieraampia.

Työkyvyn tuen kannalta keskeisiä ammattihenkilöitä ovat lääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, puheterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöiden työstä terveydenhuollossa käytetään käsitettä terveyssosiaalityö.

 

Perusterveydenhuolto

 

Perusterveydenhuollon palvelut tarkoittavat väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä, terveyspalveluita ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä työterveyshuoltoa. Terveyden edistäminen tarkoittaa terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia. Terveystarkastukset kuuluvat myös työttömille. Perusterveydenhuollon palveluita ovat myös mielenterveystyö ja päihdetyö, jota järjestetään myös sosiaalihuollossa.

Kunnat järjestävät perusterveydenhuollon palvelut terveyskeskuksissa. Työkyvyn tuen kannalta keskeisiä perusterveydenhuollossa toimivia ammattilaisia ovat lääkärit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit ja psykologit. Yksityiset terveyspalvelut täydentävät kunnallisia palveluita.

Työttömällä henkilöllä on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen, joka järjestetään kunnan terveydenhoitajan vastaanotolla. Tarkastusten tarkoituksena on arvioida ja vahvistaa työttömien terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ-ja toimintakykyä. Työtön voi varata ajan terveystarkastukseen itse tai hänet voidaan ohjata terveystarkastukseen TE-toimiston lähetteellä.  Terveystarkastus sisältää terveydentilan kartoituksen, mahdollisen lähetteen verikokeisiin ja tarvittaessa ohjauksen lääkärille tai eri alojen asiantuntijoiden vastaanotolle.

Työttömien terveyspalveluiden järjestämisvastuu on kunnalla. Vastuu työttömän työ- ja toimintakyvyn arvioinnin koordinoimisesta on TE-toimistolla. Kuntien järjestämän terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työttömän työ- ja toimintakykyä, ehkäistävä sairauksia sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Tarvittaessa työtön ohjataan hoitoon tai kuntoutukseen.

 

Työterveyshuolto

 

Työnantajalla on velvollisuus järjestää jokaiselle työ- tai virkasuhteessa olevalle työntekijälle vähintään ehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Siihen kuuluu työn terveellisyyden ja turvallisuuden arviointi, jossa keskeisimmät keinot ovat työpaikkaselvitys ja lakisääteiset terveystarkastukset. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluvat työntekijöiden työ- ja toimintakykyä edistävien toimintojen suunnittelu, koordinointi, toteutus ja seuranta yhteistyössä työpaikkojen ja muiden toimijoiden kuten työeläkeyhtiön ja Kelan kanssa.

Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. He voivat ohjata asiakkaita työterveyshuollon asiantuntijoille, joita ovat esimerkiksi työfysioterapeutti, työterveyspsykologi ja sosiaalialan asiantuntija.

 

Kuuntele podcast: Mitä tekee sosiaalialan asiantuntija työterveyshuollossa?

 

Erityisasiantuntija Kirsi Unkila kertoo, miten työterveyshuollossa työskentelevä sosiaalialan asiantuntija auttaa, kun työkyky muuttuu. Usein joudutaan arvioimaan tulevaisuutta työelämässä. Tilanne ei välttämättä edellytä työnteon lopettamista, vaan muutoksia työtavoissa ja -tehtävissä (kesto 18:40 min).

Tästä pääset podcastin kirjoitettuun versioon

Opiskeluterveydenhuolto 

 

Opiskeluterveydenhuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille. Kunta on velvollinen järjestämään omalla alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille opiskeluterveydenhuollon heidän kotipaikastaan riippumatta. Opiskeluterveydenhuolto valvoo oppilaitosten terveydellisiä oloja, huolehtii opiskelijoiden terveydenhoidosta, sairaanhoidosta ja suun terveydenhuollosta. Kunnan suostumuksella yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoito, sairaanhoito sekä suun terveydenhoito voidaan järjestää muullakin tavalla, jos se on sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä tapa. Opiskelija voi myös käyttää oman kuntansa, eli sen kunnan, jossa hän virallisesti asuu, terveyden- ja sairaanhoitopalveluita ja suun terveydenhuollon palveluita.

Kunta voi antaa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) järjestettäväksi. Silloin opiskelijat voivat hoitaa terveyteen ja sairauteen liittyviä asioitaan sen kautta. Esimerkiksi monien yliopistojen opiskelijat kuuluvat YTHS:n piiriin. Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa.

 

Erikoissairaanhoito

 

Erikoissairaanhoito tarkoittaa lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaista sairauksien ehkäisyä, tutkimista, hoitoa, ensihoitoa, päivystystä ja lääkinnällistä kuntoutusta. Erikoissairaanhoito toteutetaan pääsääntöisesti sairaalassa.  Sairaaloiden toiminnan järjestämisestä säädetään erikoissairaanhoitolaissa. Sairaaloissa toimii erikoispoliklinikoita ja -osastoja kuten kuntoutustutkimusyksikkö, fysiatria, ortopedia ja psykiatria. Erikoissairaanhoidossa tehdään vaativan tason tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta. Erikoissairaanhoidosta potilaat ohjataan jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon.

 

Sosiaalipalvelut

 

Jokaisella on oikeus saada sosiaalipalveluja asuinkunnaltaan ja kiireellisessä tilanteessa oleskelukunnaltaan.  Kunnallisia sosiaalipalveluja työikäisille ovat mm. vammaispalvelut, kehitysvammaisten erityishuolto, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, omaishoidon tuki ja kotouttamiseen liittyvät tehtävät.

Sosiaalityöntekijät voivat työskennellä sekä sosiaalipalveluissa että terveydenhuollossa.

 

Aikuissosiaalityö

 

Aikuisten sosiaalipalveluihin ja aikuissosiaalityöhön liittyvää palvelua toteutetaan kuntien sosiaalitoimistojen lisäksi julkisissa erityispalveluissa, sosiaalisissa järjestöissä ja kirkon diakoniatyössä. Aikuissosiaalityön tehtäväkenttiä ovat arkielämän hallinta, asuminen ja asunnottomuus, köyhyys ja toimeentulo-ongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja osallisuus, työttömyyden yksilölliset seuraukset ja yksinäisyys. Aikuissosiaalityössä käytetään erilaisista työmenetelmiä, kuten yksilö- ja ryhmätyötä, psykososiaalisia menetelmiä, palveluohjausta ja yhteisöllisiä menetelmiä.

 

Kuntouttava työtoiminta

 

Kuntouttavalla työtoiminnalla vahvistetaan asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuus työtoimintaan. Palvelut suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ei ole laissa määritelty. Oleellista on se, että palvelu edistää asiakkaan elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Osalle asiakkaista kuntouttavaan työtoimintaan sisältyy vastuullisia työtehtäviä. Osalle taas kuntouttava työtoiminta voi olla totuttautumista säännölliseen päivärytmiin. Siihen voi kuulua yksilövalmennusta, toimintakyvyn arviointia ja ryhmissä työskentelyä.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Tämä tarkoittaa sitä, että siihen sovelletaan sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Kuntouttava työtoiminta on myös työttömyysturvalain mukainen työllistymistä edistävä palvelu.