Työ- ja elinkeinopalvelut

 

Tiesitkö?

Osaatko ohjata asiakkaasi työkyvyn tukeen liittyvissä asioissa myös TE-palveluihin? Esimerkiksi ammatinvalinta- ja uraohjausta voi saada myös työssäkäyvät.

 

Työ- ja elinkeinopalveluita (TE-palvelut) ovat tieto- ja neuvontapalvelut, työnvälitys, osaamisen kehittämispalvelut ja yritystoiminnan käynnistämisen palvelut. TE-toimisto tarjoaa asiakkaan palvelutarpeen mukaista palvelua eikä millekään asiakasryhmälle tarjota erityispalveluita.

 

Kuuntele podcast: Miten työnhakijan palvelutarvetta arvioidaan TE-toimistossa?

 

Työkykykoordinaattori Kristiina Tuikkanen kertoo, miten TE-palveluiden asiantuntijat tunnistavat työnhakijoiden työkyvyn tuen tarpeita? Työtä tehdään asiakasta kuunnellen, ja joskus käydään läpi koko elämä (18:10 min).

 

TE-palveluiden saamiseen vaikuttaa käytössä olevat määrärahat ja se, että palvelut ovat harkinnanvaraisia. Joidenkin asiakkaiden palvelutarve voi edellyttää myös muita kuin TE-palveluita. TE-toimiston on annettava asiakkaalle tietoa muista palveluista ja ohjattava asiakasta näihin palveluihin kuten ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. TE-palvelut eivät sisällä erityisiä ammatillisen kuntoutuksen palveluja.

TE-palvelut määritellään laissa (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012). Suomessa julkisia työ ja elinkeinopalveluita järjestää viisitoista alueellista työ- ja elinkeinotoimistoa. Lisäksi kunnilla on omia työllisyyspalveluita ja nuorten työpajatoimintaa.

TE-palveluissa asiakkaat voivat käyttää sähköistä oma-asiointi -palvelua. Tähän he voivat saada apua TE-toimistoissa olevilta verkkoneuvojilta. Lisäksi asiakkaille on tarjolla puhelin- ja chat-palvelut, joissa asiakas voi kysyä neuvoa ja saada ohjausta verkkopalvelujen käyttöön.

 

 

Ammatinvalinta- ja uraohjaus

 

TE-toimiston ammatinvalinta- ja uraohjauksessa asiakas keskustelee psykologin kanssa kasvotusten, puhelimitse tai videon välityksellä. Psykologi auttaa asiakasta löytämään ratkaisuja ammatinvalintaa, työtä tai koulutusta koskeviin kysymyksiin. Keskusteluissa voidaan käsitellä osaamisen kehittämistä, koulutukseen tai työhön hakeutumista, opintojen sisältöä, ammattien vaatimuksia tai opintojen rahoitusta.

 

Ammatillinen työvoimakoulutus

 

Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on, että asiakas suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan. Asiakas voi suorittaa esimerkiksi lähihoitajan täydentävät opinnot. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille oppivelvollisuuden suorittaneille aikuisille.

 

Työttömien terveystarkastukseen ohjaaminen

 

Terveydenhuoltolain 2011 13§:n mukaan kunnan on järjestettävä terveysneuvontaa ja terveystarkastukset myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat, joiden työkykyä on syytä arvioida. Asiakkaalle voidaan antaa TE-toimistosta lähete työttömien terveystarkastukseen.

 

Työkyvyn arviointi ostopalveluna

 

TE-toimisto voi hankkia ostopalveluna työkyvyn arvioinnin asiakkaalle, jos hänen diagnosoitu vammansa tai sairautensa voi vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. Tällöin asiakkaan työ- ja toimintakykyä pitää selvittää suhteessa haettavaan ammattiin tai suunniteltuun koulutukseen tai uuteen ammattiin.

 

Työkokeilu

 

Rekrytointiprosessi voi alkaa työkokeilulla. Siinä selvitetään henkilön soveltumista työtehtäviin ja hänen osaamistaan. Työkokeilun aikana henkilö tekee työpaikalla normaaleja työsuhteeseen sisältyviä töitä. Työkokeilun ajalta ei makseta palkkaa, vaan henkilö saa korotettua työttömyysetuutta. Työkokeilu voi kestää korkeintaan kuusi kuukautta samalla työnantajalla. Työaikaa lisätään vähitellen neljästä kahdeksaan tuntiin. Työkokeilua järjestävät myös työeläkevakuutusyhtiöt, tapaturma- ja liikennevakuuttajat, oppilaitokset ja työterveyshuollot.

 

Linkki Työkokeilutaulukkoon

 

Työhönvalmentaja

Esimerkki

Oheisella videolla Erik Valkonen kertoo, mitä konkreettista tukea hän on työssään saanut työvalmentajaltaan.

TE-toimisto voi kustantaa työhönvalmentajan avuksi työpaikalle, jos osatyökykyinen henkilö tarvitsee tukea työn aloituksessa. Työhönvalmentaja voi auttaa etsimään ja räätälöimään sopivia tehtäviä, perehdyttämään työhön tai arvioimaan työn muokkaamisen tarvetta. Työnantaja voi saada tukea samalle työllistyjälle vuoden ajan enintään 50 tuntia.

 

 

Työolosuhteiden järjestelytuki

 

Työnantaja voi saada TE-toimistolta työolosuhteiden järjestelytukea. Tukea voi saada, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikan muutostöitä. Tuki on enintään 4000 € henkilöä kohden. Työolosuhteiden järjestelytukea voi saada myös silloin, kun toinen työntekijä auttaa osatyökykyistä jossain työtehtävässä. Tällöin korvaus on enintään 20 euroa tunnissa, 20 tuntia kuukaudessa 18 kuukauden ajan.

 Työnantaja laatii hakemuksen työolosuhteiden järjestelytuesta yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työnantaja tai työterveyshuolto lähettää hakemuksen ja lääkärin tekemän B-lausunnon oman alueen TE-toimistoon. B-lausunnossa kuvataan työntekijän vamman tai sairauden aiheuttama työkyvyn alenema, työn muokkauksen tarve ja hyödyt.

Yrittäjä ei voi hakea itselleen työolosuhteiden järjestelytukea. Hän voi hakea omasta työeläkelaitoksestaan elinkeinotukea esimerkiksi työtä helpottavien työvälineiden tai koneiden hankkimiseen.

 

Todistus osatyökykyiselle työnhakijalle

 

Asiakas voi pyytää TE-toimistosta todistuksen suurtyönantajaa varten siitä, että hänet on merkitty TE-toimiston asiakasrekisteriin osatyökykyisenä työnhakijana. Jos työssäolon viiden ensimmäisen vuoden aikana työntekijä tulee työkyvyttömäksi, hänen työkyvyttömyyseläkkeensä ei vaikuta työnantajan työeläkemaksuluokkaan. Työntekijä toimittaa itse TE-toimiston todistuksen työnantajalle.

 

Palkkatuki

 

Työnantaja voi hakea palkkatukea TE-toimistosta ennen työsuhteen alkamista. Osatyökykyisen palkkatuki on maksimissaan puolet palkkauksen kustannuksista. Työnantaja voi saada palkkatukea, jos henkilön on vaikea työllistyä esimerkiksi vamman tai sairauden takia. Palkkatukea voi saada toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työnantaja hakee palkkatukea sähköisesti TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa, missä hän voi seurata hakemuksen käsittelyn etenemistä. Kun myöntävä päätös palkkatuesta on tullut, työsuhde voi alkaa.

 

Kertaus – Miten hyvin tunnet TE-palveluiden keinot?